Katsellessamme paikkakuntamme vanhoja kuvakortteja, niiden maisemia ja rakennuksia, saamme kokea pienen tuokiokuvan aikojen takaa. Julkaisuaikanaan näillä korteilla on ollut tärkeä, usein ajankohtainen kuvallinen viestinsä. Nykyhetkestä tarkasteltuna ne saavat merkitystä myös kulttuurihistorian kuvauksena.

Valokuvauslaitteiden kehittyminen maastokuvaukseen soveltuviksi mahdollistivat kuvakorttien laajan julkaisun. Maaseutua kuvaavat paikkakuntakortit yleistyivät 1900-luvun alkuvuosina varsin lyhyessä ajassa. Näiden painettujen korttien myötä olikin oikeastaan ensimmäistä kertaa mahdollisuus lähettää kuvatervehdys kirjoituksen keralla. Kuvakorttien runsain julkaisukausi päättyi ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.

Eräänlaisina pitäjiensä käyntikortteina kuvissa pyrittiin näyttämään maalaiskylien parhaat puolet. Valokuvaajat, joita oli sekä kiertäviä että paikallisia, valitsivat kohteet ja esittivät niistä omat näkemyksensä. Kuvattavaa toki riitti, julkaistuihin kortteihin sisältyy paikkakunnan nähtävyyksiä, luontoa ja merkittäviä rakennuksia. Kirkot ovat olleet kuvatuimpia kohteita. Tärkeimmät uudisrakennukset pääsivät korttien kuviin heti valmistuttuaan, saatavilla oli myös kuvia pappiloista, kouluista ja teollisuusrakennuksista. Idylliset järvimaisemat ja jokikuvat siltoineen kertovat aikansa romanttisesta hengestä.

Tyrvään Sanomissa kirjoitettiin marraskuussa 1903 myyntiin tulleista uusista korteista näin; ”Tyrwään kirjakauppaan on ilmestynyt useita lajia Tyrwään maisemapostikorttia, jotka owat yleisön saatavissa á 10 pennistä kappaleelta. Niistä mainittakoon Toripäivät Tyrwäällä, Palokunta tulee, Wammaskoski, Tyrvään kirkko ja Tyrwään wanha kirkko. Kauppias F. Lehtosella on myöskin Tyrvään maisemaposti-korttia, joista olemme nähneet Tyrwään kirkko ja Kirkonkylän koulu. Hauskaa olisi jos näitä oman paikkakuntamme korttia ilmestyisi hywin monta eri lajia. Luulemme että niillä tulee olemaan hywä menekki.”

Kortteja käytettiinkin runsaasti, suosituimmista kohteista tehtiin monia uusintapainoksia. Toisinaan lähettäjä saattoi kirjoituksessaan mainita jotakin kuvasta, mutta kortit kelpasivat yhtälailla vaikkapa uuden vuoden tervehdyksiin. Postitettuina kuvakortit sitten levisivät laajalti. Lähettäjinä olivat paitsi paikalliset asukkaat, myös paikkakunnalla vierailleet. Samoja kortteja ilmeisesti myytiin muuallakin Suomessa. Keräilykohteiksi kortit kelpasivat jo silloin, ja ne olivat matkamuistoinakin suosittuja. Eri paikoista otetut kuvat voitiin sitten koota vieraille näytettäviin katselualbumeihin.

Tässä luettelossa keskitymme paikallisen korttituotannon ensimmäisten vuosikymmenten esittelyyn. Vanhimmat painetut kortit on käytetty vuonna 1902. Kirjapainossa tehtyjen korttien rinnalla esiintyi myös valokuvamenetelmällä monistettuja kortteja. Näin tehdyt sarjat olivat pienempiä ja tekotapa sopi tapahtumakuvien nopeaan tekoon. Ensimmäiset ilmakuvakortit valmistettiin 1930-luvulla.

Usein tulee verrattua kuvien esittämää tilannetta nykypäivään. Päivänpaisteisista kuvista välittyy elävästi kiireettömän aikakauden tunnelma. Lukuisista maisemakorteista päätellen luonnonläheisyys on koettu tärkeäksi silloinkin. Rakennuksista kirkot ovat säilyneet maiseman kiinnekohtina, ympäristön sen sijaan muuttaessa lähes täysin muotoaan. Maalaiskylistä on kehittynyt taajamia ja kaupunkeja.

Tietoja luettelon korteista

Luettelossa esitellään kuvakortteja Kokemäenjoen vesistön varrella 1900-luvun alkupuolella olleista Huittisten, Karkun, Kiikan, Keikyän, Suoniemen ja Tyrvään kunnista sekä Vammalan kauppalasta. Nämä alueet kuuluvat nykyisin Sastamalaan, Huittisiin tai Nokiaan. Painetuista korteista uusimmat ovat 1920-luvulta, ilmakuvista 1960-luvulta.

Luettelossa kortit on järjestetty kustantajan / valmistajan mukaan. Iän arvioinnissa on käytetty postileimaa tai kirjoitettua päiväystä. Korttikuvan alapuolella kuvaillaan löydetyt kortin värit (mv,vk), painetun tekstin väri sekä taustan jako (1,2,3). Vesivärein koristellut mustavalkoiset kortit on sulkumerkitty. Sama kuva saattaa esiintyä useissa korttisarjoissa. Varianttien tunnukset ovat alimmaisella rivillä.

Paikkakuntakorttien luettelo perustuu pääosin Olli-Pekka Hannun korttikokoelmaan. Tietoihin on saatu lisäksi täydennystä Huittisten Kotiseutuyhdistyksen (HKY), Keijo Jaakolan (KJ), Raimo Lahtisen (RL) ja Tyrvään Seudun museon (TSM) kokoelmista.

Mikäli haluat täydentää luettelon tietoja, tai saada käyttöösi tarkemman digitiedoston jostakin korttikuvasta, voit ottaa yhteyttä kuvaston tekijään (Olli-Pekka Hannu, puhelin 040-5206545 ja sähköposti toimisto@arkkihannu.net).

päivitetty 3.2.2009